Historia

Maamiesseuratoimintaa 100 vuotta

Tammikuun 7 päivänä vuonna 1916 30 kaarinalaista maanviljelijää päätti perustaa Kaarinan maamiesseuran. Kaarinan pitäjä oli viimeinen Varsinais-suomen kunnista johon maamiesseura perustettiin.Varsinais-suomen  maanviljelysseuran vuosikirjan mukaan edellisvuonna eli 1915 oli perustettu Piikkiön Harvaluodon maamiess-ja kalastusseura jonka toimialueeksi tuli Harvaluoto, Kuusiston kunta ja osa Paraisten kuntaa. Voimme näin kai todeta että Kuusisto tuli toiminnan piiriin ennen Kaarinaa. Tosin oma seura perustettiin vasta  kaksi vuosikymmentä myöhemmin .Toimiko Harvaluodon seura Kuusistossa lainkaan on jotenkin  hämärän peitossa.

Seuran ensimmäinen puheeenjohtaja oli Urho Haavisto, Heikki Haaviston isä. Ensimmäinen sihteeri oli Edvin Laaksonen. Alkuvuosien puuhamiehet olivat Taavi Matilainen puheenjohtajana 15 vuotta ja sihteeri E A Kairinen 18 vuotta.

Ensimmäinen toimintavuosi oli todella työntäyteinen. Jäseniä liittyi yhteensä 160 joista naisia 60 ja miehiä 99. Pienviljelijöitä oli 10, pienempiä keskiviljelijöitä oli 31, isompia keskiviljelijöitä oli 61. Yhtään suurviljelijää ei kuulunut jäsenkuntaan. Muita jäseniä oli 58 henkeä.

Seura oli jaettu piireihin joita olivat Kurala-Kausela, Ladjakoski, Littoinen, Nummi, Rauvola ja Ravattula. Jokaiseen piiriin oli nimetty oma piirimies.

Esitelmiä pidettiin kokouksissa ensimmäisenä vuotena mm. maamiesseuran menestysmahdollisuuksista Kaarinassa ,koneiden hoidosta, kesannonhoidosta, kasvitarhanhoidosta ,heinänviljelystä, metsänharvennuksesta, ja maanviljelijän talvitöistä. Kilpailuja järjestettiin  kesannonhoidosta, puu- ja kasvitarhanhoidosta  sekä nuorenkarjan  kasvatuksesta. Myös huvitoimintaa seurassa järjestettiin valitun huvitoimi kunnan toimesta. Rekiretki maaliskuussa suunnattiin Liedon Yliskulman nuorisoseuran talolle. Perheiltamat huhtikuussa Koivulassa ja yleiset iltamat kesällä Paaskunnan makasiinissa ja Ladjakoskella. Nämä tilaisuudet onnistuivat yli odotusten ja antoivat taloudellista tukea alkavalle seuralle. Ensimmäisen vuoden toimintakertomukseen sihteeri on kirjannut että toimintaa voidaan pitää onnistuneena ja lupaavana  alkuna.

Vuonna 1917 Suomeen tuli voimaan alkoholin kieltolaki. Kuntakokous  valitsi  lain valvomista varten toimikunnan johon nimettiin kolme maamiesseuran edustajaa. Samoin kieltolakikomiteaan tuli edustaja seurastamme. Jo toisena toimintavuotena seuramme pääsi vaikuttamaan kunnankin  toimintaan.

1920 ja 1930 luvut

Nämä vuosikymmenet ovat olleet satavuotisen historiamme aktiivisimmat ajat.  Oman talon hankkiminen on alkuvuosista asti ollut tavoitteena. Suunnitelmat olivat melko suurellisia. Taloon oli tarkoitus tehdä tilat 600 hengelle, keskuskirjastolle, lukusalille, kotiseutumuseolle ja  huoneet kunnan kokouksia varten. Tontti hankittiin Hannunniitusta Paaskunnan mailta.Tätä taloa ei kuitenkaan koskaan rakennettu vaan tontti myytiin 1964 122000 markan hinnasta rakennusliikkeelle. Vuonna 1922 hankittiin Metsäpirtti-niminen yhtiömuotoinen seurojen talo Koivulasta. Mukana yhtiössä oli ainakin Rantakulman suojeluskunta ja Rantakulman suojeluvelvolliset. Myöhemmin siihen liittyi muitakin yhdistyksiä mm  Rantakulman Martat jotka maamiesseura lunasti pois 1950 luvun alussa.  Tämä kiinteistö myytiin rakennusliikkeelle 1984 ja alueella on nykyisin Koivulan alueen rivitaloja. Näistä 1920 luvulla tehdyistä onnistuneista kiinteistöjen ostoista me tämän ajan seuralaiset saamme nauttia . Tehiranta ja Ikaalisten kylpyläosake on hankittu näiden myyntituloilla.

Maamiesseuran toimesta liikkeelle lähteneet hankkeet

Vuonna 1922 Metsäpirtissä perustettiin Kaarinan Osuuskassa, nykyisen Turun Seudun osuuspankin edeltäjä. Metsänhoitoyhdistys perustettiin vuonna 1929. Muita hankkeita oli eläinvakuutusyhtiö, sadontarkkailuyhdistys ,karjantarkastusyhdistys, sähkönjakeluyhtiö ja Maataloustuottajien Turun seudun yhdistys. Näin jälkikäteen arvioituna täytyy todeta että monenlaisia ammattikuntaamme ja paikkakuntaa palvelevia hankkeita on maamiesseuran aktivistit saaneet aikaan.

1940 ja 1950 luvut

Sota-aika ymmärrettävästi lamaannutti seuramme toiminnan . Myös 1950 luku oli melko hiljaista aikaa. Vuoden 1950 kevätkokouksessa esitettiin Kaarinan, Maarian  ja Kuusiston maamiesseurojen yhdistymistä. Tämä hanke ei saanut kannatusta ja vasta 50 vuotta myöhemmin tapahtui yhdistyminen Kaarinan ja Kuusiston seurojen välillä. Toiminta virkistyi uudelleen 1950-luvun lopulla kun Kaarinaan puuhattiin yhteistä seurojentaloa. Maamiesseura perusti tätä varten Urheilu- ja valistustalosäätiön.  Talo oli tarkoitus rakentaa Rauhalinnan pellolle. Hankkeeseen ei ollut Kaarinan urheilijoita lukuun ottamatta muita halukkaita. Tämä talo jäi näin toteumatta. Vaikka seurojentalo jäi vain haaveeksi niin samat neuvottelijat päättivät perustaa Kaarinan uimahalliyhtiön. Säätiön varat siirrettiin uimahallin osakkeisiin. Tämä hanke toteutui ja myöhemmin Kaarinan  kunta lunasti hallin osakkeet .Uimahalli toteutui edullisesti ja tuskin olisi ilman seurojen aktiivisuutta vielä silloin toteutunut.

Jälkimmäinen vuosisadanpuolikas

Vuonna 1965 seuran puheenjohtajaksi valittiin Hovirinnan tilanhoitaja Reino Mikkola.Hän hoiti tehtävää 17 vuotta. Hannunniitun tontin myynnin jälkeen 1967 hankittiin Harvaluodosta arkkitehti Raimo Narjukselta Tehiranta niminen huvila. Lähes kolme vuosikymmentä myöhemmin todettiin huvilan olevan heikkokuntoinen ja uusi uljas hirsitalo valmistui seuran 80-vuotisjuhliin ja tupaantuliaisiin 28.6.1996.

Metsäpirtin kiinteistö myytiin 520 000 markalla Sapeno oy nimiselle rakennusliikkeele 18.1.1988. Näillä varoilla päätettiin hankkia 1989 kylpyläosake Ikaalisten Termestä. Huone 103 hankittiin 440000  markan hinnalla. Näiden onnistuneiden kiinteistökauppojen ja senjälkeisen viisaaan  varallisuuden hoidon ansiosta seuramme taloudellinen tilanne on hyvä.Kiitos tästä kuuluu senaikaisille päättäjille mutta erityisesti osuuspankin Kaarinan konttirinjohtajalle Risto Laakiolle.Hän toimi sihteerinä ja rahastonhoitajana 15 vuotta ja senjälkeenkin vielä rahastonhoitajana. Merkittävänn työuran ovat suorittaneet  myös mv Seppo Kukkonen 8 vuotta sihteerinä ja 5 vuotta puheenjohtajana sekä tilanhoitaja Heikki Laitinen 13 vuotta puheenjohtajana.

Kuusiston maamiesseura

Kesäisenä sunnuntailtana  14.heinäkuuta 1935 Pellin tryskimakasiinissa päätettiin perustaa maamiesseura Kuusistoon. Asukkaita saarella oli n 500 joista ensimmäisena vuonna seuraan liittyi 116 eli yli 20 % asukkaista. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Artturi Munittula ja kirjuriksi Yrjö Lähteenmäki .Ensimmäinen syyskokous pidettiin  10.11.1935 tässä samaisessa talossa jossa me nyt olemme. Se oli siihen aikaan suojeluskunnan talo. Tilaisuuteen tilattiin luennoitsija Maanviljelysseurasta. Järjestelyistä vastasi huvitoimikunta. Kokouksen jälkeen pidettiin iltamat joihin myytiin lippuja ja ravintolan pidosta huolehti Kuusiston maatalousnaiset. Jotenkin samanlaista toimintaa kuin meilläkin tänään 80 vuotta myöhemmin.

Seuralle oma talo

Sodan jälkeen kun Suojeluskunnat oli lopetettava niin Kuusiston isännät jotka olivat Suojeluskunnan ja Maamiesseura johtokunnissa päättivät melko helposti lahjoittaa tämän talon Kuusiston maamiesseuralle. Sota  lopetti seuran toiminnan ja samoin kuin Kaarinan puolellakin 1950 luvun seura nukkui ruususen unta. Vuonna 1967  valmistui tämän talon peruskorjaus joka toteutettiin talkoilla ja kuusistolaisten seurojen yhteistyöllä.

Seuraava peruskorjaus ja laajennus tehtiin vuosituhannen vaihteessa. Tämäkin tehtiin talkoilla ja kerjäämällä. Saimme asianmukaiset keittiö ja WC tilat jonka jälkeen talo aloitti uuden elämän. Kaupunki on vuokrannut  talon useina vuosina koulukäyttöön, kuten tänäkin lukuvuonna. Minusta tuntuu että tämä talo on pitänyt Kuusiston maamiesseuran ”hengissä” .Kuusistolaisella seuralla ei ole ollut pääomia kuten mantereella, mutta väittäisin että saarelaisten talkoohenki on korvannut sen puutteen.

2000 luku

Seurojen yhdistyttyä vuoden 2000 alusta on toimintamme muotoutunut perinteisille urille. Pääpaino on jäsenten yhdessäolo ja siihen liittyvät toiminnot.  Kiinteistömme antavat hyvät puitteet vapaa-ajan viettoon.  Nämä myös työllistävät seuralaisia talkoilla muutaman kerran vuodessa. Viime vuosien suurin talkooponnistus Tehirannassa oli uuden laiturin rakentaminen rannan ruoppauksen yhteydessä.

Kuusiston maamiesseurantalon suurimpia tällä vuosituhannella talkoilla tehtyjä parannuksia ovat olleet ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtaminen ja salin katon alaslasku. Myös lämmitykseen on hankittu kaksi ilmalämpöpumppua.

Yhteisiä tapahtumia ovat vuosittain teatteriretki, kalasoppapäivä kesällä Tehirannassa , sadonkorjuujumalanpalvelus yhteistyössä seurakunnan kanssa, tasakymppien muistaminen ja puurojuhla joulukuussa. Osanotto on ollut melko aktiivista. Viime joulun puurojuhlista oli 50 osanottajaa joista 17 oli eri ikäisiä lapsia. Tästä voisi olettaa että toiminnan tulevaisuus olisi turvattu. Muita toimintoja on miesten lentopalloillat Kuusiston koululla kaksi kertaa viikossa. Naisten iltoja on myös järjestetty.

Vuosi 2015 jää historiaan kun seuramme oli mukana Yleisradion kanssa toteuttamassa Naurun tasapaino stand up kisaa. Kuvauksia  tehtiin Tehirannan talkoissa, maatiloilla ja kilpailu pidettiin täällä Kuusiston maamiesseuran talossa kesäkuussa. Oli erittäin avartava kokemus nähdä nykyajan TV-tuotantoa. Kaiken lisäksi loppukilpailua katsomassa ollessamme niin kilpailijat kuin järjestäjätkin totesivat että paras kisailta oli Kuusistossa.

Seuran viisikymmenvuotishistoriikissä Reino Mikkola ja Seppo Kukkonen toteavat että yhteiskunnan muuttuessa ja viljelijöiden vähetessä täytyy toivoa että seuran toiminta kuitenkin jatkuisi. Saman Seppo toteaa 40 vuotta myöhemmin. ” Valitettavasti tulevaisuuden näkymät eivät seuran toiminnan kannalta näytä kovinkaan hyviltä.” Kummatkin historiikit päättyvät arvioon että eiköhän se jatkune edelleenkin.  Näihin arvioihin on minunkin helppo yhtyä.

 

100-vuotishistoriikki esitetty juhlakokouksessa 13.2.2016

Kuusiston Maamiesseurantalolla.

 

Laatinut Timo Hollmén , seuran puheenjohtaja

 

 

Mainokset